Murusiili-tunika....

Siitä asti kun Leena suunnitteli mulle tuon Muruhuttu logon, on ollut tarkoitus applikoida kuva johonkin tyttöjen vaatteeseen. Kummasti on aika kulunut, eikä paitaa ole näkynyt ;)

Nyt tuli tauon jälkeen pieni innostus applikointiin ja päätin vihdoin toteuttaa siilin. Kuopuksen tunikassa ja mallina vaihteeksi Quiara, ilman huppua tällä kertaa. Ihan pinkkiin trikooseen ja pallokuvioset jegginsit kaveriksi...

Kiva setti tuli ja kuvatessa ei voinut kuin ihmetellä kuinka pitkäksi kintut on meidän "vauvalla" jo kasvaneet?! Onneksi tähän housumalliin voi hyvin jättää kasvuvaraa lahkeisiin!

Kaunis kiitos kuvasta kuuluu Pikkukiisken Leenalle joka minulle tämän suunnitteli!!! Söpö siili pääsee vielä varmaan johonkin muuhunkin vaatteeseen...

Vaikka olenkin totaalisen kuosiähkyn kourissa, tilasin joku aika sitten kioskikissaa II-laatuisena ja olinkin oikein tyytyväinen ostokseeni! Velour on ihan mahtavan laatuista, jämäkkää mutta pehmeää ja kuviokin hurmasi....Leenalle taas kiitos! Siitä sitten valmistui toinen Quiara, ja tällä kertaa hupun kera. Kaveriksi ihan perus ruskeapalloiset jegginsit....

Vielä olisi muutama paita viimeistelyä vailla ja sitten vois yrittää hyökätä kesäpaitojen pariin! Saas nähdä onnistuuko kun nuo niskat meinaa "hieman" vihoitella!

Äidin farkuista mekoksi....

Olen hamstrannut muutamia vanhoja farkkuja kaappiini, odottamaan kuin uutta syntymistä! Aika monta vuotta ovat siellä odottaneet ja tarkoitus on ollut tehdä niistä pussukoita tms. Kun tässä siivoilin kangaskaappiani löysin yhdet leveälahkeiset farkkuni ja pakko oli kokeilla riittäisikö lahkeen leveys neidin mekkoon....ja se riitti juuri ja juuri!!

Lahkeet poikki, sisäsaumat purkuun ja ei kun kaavaa leikkaamaan! Ratkoin samalla kaikki taskutkin irti ja vyönlenksut, jos vaikka keksisi niillekin jotain käyttöä! Seuraavaksi puuvillalaatikolle etsimään sopivaa kangasta mekon koristeluun...

Ihana oranssi-ruskea puuvilla pääsi helmaan ja leikkasin sen puineen ja taloineen, liimaharson avulla kiinni ja tikaten suoralla reunasta kiinni! Farkkujen takatasku pääsi etupuolelle ja taskusta kurkistaa aurinko joka valaisee kylää keväisellä paisteellaan...

...Vain pienet ihmiset puuttuvat kylästä...

Mekon takapuolelle tein vyörenksuista "tikapuut" tai joku sellainen härpäkkeen. Asettelin niitä vaan hieman koristeeksi...

Lahkeessa ollut maalitahrakin sai jäädä paikoilleen. Näitä farkkuja on käytetty paljon ja vielä tuli ikää lisää mekon muodossa!

Suurin ongelma oli napit!! En millään meinannut löytää sopivia, visio kun on päässä niin siitä ei hevillä luovuta! Viime sunnuntaina löysin vihdoinkin etsimäni ja näin mekkokin valmistui joskus.....iso ja oranssi oli vaatimus!

Nyt mekko odottaa käyttäjäänsä ja alle on valmistumassa raidallinen paita kaveriksi. Täytyy tosin toivoa ettei sen viimeistely kestä yhtä kauan kuin mekon ;)

Kaula-aukon luo tuli väkisinkin tuollainen pieni vekki, farkut kun olivat sen verran venyneet ja kulahtaneet. Vekistä huolimatta olen oikein tyytyväinen lopputulokseen ja toivottelen kaikille auronkoista viikkoa!