Aino, se meidän kuopus. Kesällä jo viisivuotias, luonnetta pullollaan. Taas on neiti venähtänyt pituutta vaikka pienikokoinen vielä onkin. Tässä kiharoiden kera, ja tietty vyö oli pakko saada farkkuihin. Isosiskon hieno vyö kiinnosti paljon enemmän kuin uusi Aino-paita, mutta niinhän se menee...
Ihan pakko oli kikkailla vähän Picasan uusilla fiksauksilla ja tämä versio miellyttää kovastikin silmää vaikka onkin mustavalkoinen...
Oikeasti paita siis ihan peruspinkki, ja kangas tilattu Hannan kankaasta. Aplikointina pinkin eri sävyjä trikoona, puuvillana ja velourina, hyvin yksinkertaista. Mulla on tällä hetkellä hirmuinen kuosiähky ja hyllyssä notkuu kaikkia kirjavia kankaita enkä tiedä mitä niillä oikein tekisin?!
Voi, voi kun neiti näyttääkin jo isolta tytöltä! Kaveriksi tein ihan perus velourhousut, raidallisena kun sattui hyllyssä olemaan ja tummasta turkoosista trikoot Ottobren jegginsien kaavalla, joka on muuten tosi hyvä kaava!
Housujen sovittaminen ei sitten neitiä tällä kertaa kiinnostanut, joten mennään näin!
Mulla on tänä vuonna tarkoitus opetella käyttämään sitä phoshoppia. Jospa tuolla Murulla olisi hermoja sen verran että jaksaisi opettaa.....Mulla kun menee hermot pelkästään ohjelman avaamisesta ;)
1 kommentti:
Tosi kiva tuo paita. Olen ostanut jostain megaalesta perus trikoopaitoja, jotka huutaa jotain koristetta. Tuossahan olis yksi todella kiva idea.
Lähetä kommentti